Harvemminhan se kruunupää sentään kohti juoksee!

Hirvi on tärkein riistaeläin metsissämme ja se on myös kaikkein kiitollisin eläin riistapeltoja ajatellen. Suurena eläimenä se tarvitsee todella paljon ravintoa, eikä sellaisia määriä ole helppo kerätä metsän kellastuvista heinäkasveista, tai puiden ja pensaiden oksista. Hirvi oleileekin siksi mielellään riistapellon lähettyvillä käyden säännöllisesti siellä syömässä meheviä ja ravitsevia kaalikasveja. Yleensä kestää kuitenkin jonkin aikaa ennen kuin hirvi alkaa tehokkaasti hyödyntämään riistapeltoa. Tähän lienee syynä se, että sen pötsissä oleva bakteerikanta ei heti pysty sulattamaan uutta väkevää ravintoa.  Aluksi syönti on siksi vaatimatonta. Ensimmäisten pakkasten tultua kaalikasvit muuttuvat kuitenkin imelämmäksi tärkkelyksen muuttuessa sokeriksi ja jo alkaa ravitseva rehukasvi  maistua.

Seuraavassa hirvelle suositeltavat riistapeltokasvit

REHUKAALI

   

Rehevästi kasvava rehukaalimaa on komea näky, myös kyttäyskopista. Vasemmassa kuvassa voimakkaan kananlantalannoituksen saanut uudisraivio metsiä halkovan voimalinjan alla. Pyörivällä kaivinkoneella kannot ja kivet on heitetty sivuun niin, että pääsee lannanlevitysvaunun kanssa ajelemaan. Siementä maahan SOLO-viskurin kanssa ja äkeellä perään, niin jo kasvaa. Uudisraivausmaassa kun ei juuri rikkakasvejakaan ole.

 

Uudet rehukaalilajikkeet, kuten Grampian, Keeper ja Caledonian  kasvattavat paksun mehevän rungon ja suuret lehdet ja sato voi lähennellä jopa sataa tonnia rehua hehtaarilta.

Rehukaalilajike Keeper on kuvssa kasvanut jo yli metrin korkuiseksi. Salaisuutena onnistuminseen on Välimäen mukaan vaivannäkö, eli kasvinsuojeluaineet on ruiskutettava ajallaan, typpilannoituksen on oltava “riittävä”  ja kirppoja on tarkkailtava.  Kun pakkasyöt syksllä käyvät pellon yli, niin eiköhän sitten kaalin imelä tuoksu houkuttele paikalle seutukunnan kaikki hirvieläimet.

REHURAPSI

 

Rehurapsi on rehukaalia helpompi viljellä. Sillä on kuitenkin hennompi runko ja maittavuuskin häviää rehukaalille. Oikealla koetilallamme Orivedellä otettu kuva, jossa rehurapsilajike Mosa kasvattaa kovaa satoa. Halla ei ole kasvua haitannut, sillä puut ja pensaat ovat  vielä vihreitä.

HIRVI-DIANA

Ylivoimaisesti eniten käytetty riistapeltoseos  hirvelle on HIRVI-DIANA. Todisteena on sen jo yli 10 vuotta jatkunut vuosittainen myynnin lisäys. Ellei Hirvi-Dianaan oltaisi tyytyväisiä, sen myynti olisi loppunut jo kauan sitten. Seoksessa yhtyy sekä rehukaalin, että rehurapsin edut ja lisäksi seos täyttää EU vaatimuksen kahdesta eri kasvilajista. Viljelyn pahimpia uhkaajia ovat kirpat ja rikkakasvit ja ehkä se, että lannoituksen kanssa ollaan liian varovaisia. Lue lisää sivuilta “riistapelto”

REHUSOKERIJUURIKAS

 

Rehusokerijuurikas, joka maittaa tavallista sokerijuurikasta paremmin hirvelle. Ongelmana on kuitenkin rehusokerijuurikkaan geneettisesti heikosti itävä siemen, joka pilleröitynä edelleen menettää itämistarmoaan. Vaatii kasvaakseen todella hyvän maan ja huolellisen hoidon.

REHUNAURIS

 

Rehunauris on oivallinen lisä hirvelle tehtyihin riistapeltoihin. Kuvassa hirven pureskelemaa maasta nyhtäisemäänsä rehunaurista. Samalla pellolla käy luonnollisesti myös peuroja ja kauriita.

NAATTINAURIS

 

Naattinauris on helposti viljeltävä ja nopeasti kasvava hyvä riistapeltokasvi, niin hirvelle kuin muillekin sorkkaeläimille. Se kasvattaa huomattavasti vaatimattomamman juuren kuin sen lähisukulainen rehunauris. Naattinauris ei ole hallan arka, mutta kovien pakkasten tultua sen rehevät lehdet alkavat ränsistyä.

MONIVUOTINEN RIISTALAIDUN DIANA

Edellämainittujen riistapeltokasvien lisäksi hirvi pitää apilapitoisista nurmista. Monivuotinen Riistalaidun Diana seos on juuri sellainen. Sinä on runsaasti puna-apilaa, alsikeapilaa ja valkoapilaa. Kauraa voi ensimmäisenä kesänä käyttää suojaviljana apilakasvustolle.