Riistapellon kylväminen

Jo viime vuosisadan alussa käytettiin yleisesti keskipakoislevitintä monenlaisten siementen kylvöön. Nyt olemme ottaneet sen uudelleen käyttöön. Toimitamme edullisia SOLO- keskipakoislevittimiä, joilla työ sujuu hehtaarin tuntivauhdilla. Ei tarvitse ryhtyä aikkaa viepään traktorirumbaan, otetaan vaan Solo auton takakonttiin, ja kylvö voi alkaa heti kun päästään pellolle. SOLO-sirotin kuuluukin jokaisen metsästysseuran vakiokalustoon. Sitä voi myös helposti lainata. Helpoimmin kylvötyö sujuu, kun kylväjä istuu mönkijän perässä, ja sitten vaan ajteaan ympäri peltoa, kunnes kaikki kyseiselle pinta-alalle punnitut siemenet ovat säiliöstä loppu. Kylvön jälkeen pelto jyrätään huolella.

 

Kylvä riistapelto näin:

1. Muokkaa riistapelto kylvökuntoon toukokuussa samaan aikaan kun paikkakunnallasi tehdään normaalit toukotyöt. Viimeistele äestys siten, että maan pinta tulee mahdollisimman tasaiseksi ja vältä traktorin pyörän pellon kulmiin käännöksissä tekemiä valleja. Se parantaa kylvötulosta ja tekee ruiskutustyön helpommaksi.

2. Jätä pelto muokkauksen jälkeen rauhaan kolmeksi  viikoksi. Tänä aikana siemenrikkakasvit itävät ja myös monivuotiset rikkakasvit, kuten juolavehnä, ohdake, valvatti, voikukkka ehtivät nousta pintaan ja kasvattavat ensimmäiset lehtensä.

3. Kun rikkakasvit ovat kasvaneet suureksi pelto ruiskutetaan. Torjunta-aineena käytetään glyfosaattipitoisia aineita, joita on useita tuotemerkkejä. Katso sivua kasvinsuojelu. Ruiskuta illalla tyvenellä säällä varoen ruiskutesumun kulkeutumista peltoa reunustavaan kasvustoon, pensaisiin ja puihin. Ruiskute tehoaa tappavasti joutuessaan minkä tahansa kasvin vihreälle lehdelle. Aine ei tehoa lainkaan maan kautta, eikä myöskään myrkytä maata.

Jos kemiallista rikkakasvintorjuntaa ei voi käyttää, niin maan pinta muokataan enintäin 5 cm:n syvyydeltä mahdollisimman tehokkaasti siten, että rikkakasvit tuhoutuvat, jonka jälkeen maa kylvetään. Maan mekaanisella muokkauksella ei kuitenkaan voida hävittää syväjuurisia rikkakasveja ja muutaman päivän kuluessa myös uudet siemenrikkakasvit alkavat valitettavasti itää.

4. Kylvä maa heti ruiskutuksen, tai mekaanisen käsittelyn jälkeen, mieluiten jo samana päivänä.

5. Glyfosaattia sisältävän torjunta-aineen teho näkyy muutaman päivän kuluessa kasvien nuukahtamisena. Kahden viikon kuluessa kasvusto kellastuu ja kolmen viikon kuluttua ruiskutuksesta rikkakasvit ovat jo kokonaan ruskettuneet ja myös niiden juuret ovat kuolleet. Samanaikaisesti kun rikkakasvit kuolevat riistapeltokasvit itävät ja kasvavat suuremmaksi ja voittavat kilpailun kasvutilasta rikkakasvien kanssa. Tosin vielä ruiskutuksen jälkeen itää paljon rikkakasveja, joskus ihan haitaksi asti.

Miksi kylvö yleensä epäonnistuu ja ohjeet virheiden välttämiseksi:

1. Käytetään liikaa siementä. Lue lisää alla olevasta siemenmäärää koskevasta ohjeesta

2. Rikkakasvit valtaavat maan. Lue lisää kohdasta kasvinsuojelu.

3. Kirpat tuhoavat kasvuston. Lue lisää kohdasta kasvinsuojelu.

4. Annetaan liian vähän ravinteita. Lue lisää kohdasta lannoitus

5. Heikko kylvötekniikka. Lue lisää kylvötekniikkaa koskevista ohjeista

Suositeltava siemenmäärä

On hyvin vaikeata antaa tarkkoja ohjeita siitä miten paljon siementä kussakin tapauksessa pitäisi käyttää. Yleensä tiedetään montako siementä on grammassa ja sen perusteella siemenmäärän voi laskea vaikkapa yhden siemenen tarkkuudella, mutta tämän perusteella annettu ohje on kuitenkin vain suuntaa antava, sillä olosuhteet vaihtelevat todella suuresti. Oheisessa taulukossa näet paljonko siemeniä on yhdessä grammassa. Jos vaikkapa kylvät 3 kg rehukaalia hehtaarille, niin maahan menee silloin n. miljoona siementä. Kun riviväli on 50 cm, niin hehtaarilla on 20.000 rivimetriä. Tässä tapauksessa siemeniä menee siis 50 kpl rivimetrille, elikä tasaisesti kylvettynä 2 cm välein. Näistä ehkä puolet itää, osan syö kirpat ja osa jää rikkakasvien katveeseen. Kas saadaan ihan sopivasti taimia peltoon. Jos kaikki siemenet itäisivät ja kasvaisivat suureksi, niin taimia olisi neliöllä aivan liikaa.

Laji kpl s /g
Auringonkukka 20
Herne 4
Maissi 4
Naattinauris 200
Rehujuurikas pilleri 45
Rehukaali 330
Rehunauris 200
Rehurapsi 250
Ruokanauris 800
Talvirehurapsi 300
Turnipsi 400
Vehnä n. 50
Y-lannos n. 20

Jokaisen pakkauksen päällä on annettu suositus kylvettävästä siemenmäärästä. Tämä suositus on sellainen, että sitä ei tulisi ylittää. Suositus on kohdallaan silloin kun olosuhteet siemenen itämiselle ovat joko normaalit, tai keskinkertaista hieman huonommat ja kylvötekniikka on sellainen kuin se nyt Suomessa keskimäärin on, eli lähes aina huono. Huonolla kylvötekniikalla tarkoitan sitä, että huomattava osa siemenistä  joutuu  maahan siten, että siemen ei kykene tuottamaan normalia tainta. Usein siemen menee aivan liian syvälle, maa on liian pehmeätä, tai siemen ei saa imettyä itseensä riittävästi kosteutta itääkseen. Mitä parempi kylvökone on ja mitä paremmassa kunnossa maa on, niin sitä tarkemmin voidaan tarvittava siemenmäärä laskea. Etiketissä annettu siemenmäärä on yleensä näistä syistä johtuen  hieman liian korkea. Suositeltua siemenmäärää ei myöskään pidä ylittää, elleivät kylvöolosuhteet ole normaalia heikommat.

Kysymys on siis paremminkin siitä miten paljon pakkauksessa merkittyä siemenmäärää voi kussakin kylvötapahtumassa pienentää. Hyvissä olosuhteissa ja hyvällä kylvökoneella suoritetussa kylvössä siemenmäärää voi pudottaa jopa puoleen.

Silloin kun itämisolosuhteet ovat suotuisat ja suurin osa kylvetystä siemenestä itää, niin taimia tulee yleensä liian paljon. Taimet kasvavat liian tiheässä, eivätkä pääse kehittymään normaalisti ja koko kasvusto menee pilalle. Ei siis koskaan voi ajatella niin, että pannaanpas rutkasti siementä, niin saadaan suurempi sato. Näin ei ole, vaan lukemattomien epäonnistuneiden kylvösten syynä on se, että siementä on mennyt liikaa. En muista kenenkään kertoneen, että riistapellon tekeminen epäonnistui siksi, että siementä meni liian vähän.

Kylvötyössä tulee ottaa huomioon myös rikkakasvien ja tuhohyönteisten torjunta. Juuri tämän vuoksi suosittelemme myöhäistettyä kylvömenetelmää. Menetelmällä emme tosin voi saavuttaa maksimisatotasoa, koska kasvukausi lyhenee kylvöajankohdan viivästyessä. Lämpimänä syksynä kaalikasvit kuitenkin kurovat umpeen keväällä menetettyjä kasvupäiviä.

Oikealla kylvötekniikalla tarkoitetaan sitä, että asetetaan siemen maahan niin että se itää ja muodostaa elinkelpoisen taimen. Esimerkiksi kaalikasveilla tämä tarkoitta sitä, että siemen asetetaan 15 mm syvyyteen tiukkaa maapohjaa vasten ja peitetään sopivasti tiivistetyllä maalla. Lisäksi estetään, että rikkakasvit ja tuhohyönteiset eivät tapa kehittyvää tainta.

Siemenen laatu on nykyään lähes poikkeuksetta erittäin hyvää. Itävyys on laboratorio-olosuhteissa useimmilla kasvilajeilla reippaasti yli 90 %, joskus jopa täydet 100%. Itävyys on kuitenkin jotain aivan muuta silloin kun siemen on kylvetty maahan. Kaikki siemenet eivät idä, koska maa on liian kuivaa, tai liian märkää, tai siemen menee liian syvälle. Joskus on niin, että vaikka maa tuntuu mukavan kostealtakin, niin itse siemen ei sittenkään kykene imemään itseensä kosteutta sen ympärillä olevasta maasta, siemenen elintoiminnot eivät sen vuoksi lähde käyntiin ja siemen kuolee. Maa on myös keväällä usein aivan liian kylmää, eikä itämisen jo aloittanut siemen kykene kasvattamaan lehtiä maan pintaan saakka. Joskus maan pinta kovettuu rankkasateen jälkeen niin, että taimi ei pääse pintaan lainkaan, vaikka siemen itäisikin. Joinain vuosina voi tulla valituksia siitä, että ei yksikään siemen pellossa ole itänyt. Tällainen täydellinen taimikato johtuu lähes aina siitä että kirpat ovat ehtineet syödä itäneiden siementaimien kasvupisteet ennen kuin taimi on ehtinyt nousta edes maan pintaan ja muodostaa sirkkalehtiä.