Kasvinsuojelutaulukko

 

Kohde Käsittelyaika Valmiste

Käyttömäärä

Kaikki rikkakasvit Ruiskutus rikkakasvien vihreille Roundup Max

2 kg/ha

lehdille ennen kylvöä, tai juuri Touch Down

6 l/ha

ennen  isäntäkasvin taimettumista Rambo 360 S

6 l/ha

Edellämainittujen valmisteiden tehoaine on glyfosaatti, joka on lehtivaikutteinen, eikä tehoa
maan kautta. Glyfosaatti ei myöskään millään tavoin myrkytä maata

Rehukaali, rehurapsi, turnipsi, rehunauris, naattinauris

 

 

Kirppa Heti taimettumisen jälkeen ja Karate 2,5 EW 50

0,15 l/ha

käsittely uusitaan tarvittaessa Fastac 50

0,4 l/ha

Decis Mega EW 50

0,1 l/ha

Mavrik 2 F

0,2 l/ha

Suositellaan peitatun siemenen käyttöä ja ruiskutusta samana päivänä kun taimet nousevat
pintaan. Ruiskutus on uusittava jos kirppoja on 5 cm korkuisissa taimissa enemmän kuin 5 kpl
per taimi

 

Siemenrikkakasvit Muokataan n. 4 cm syvyyteen Devrinol 450 SC

2 l/ha

kaalikasveilla juuri ennen kylvöä.

 

Ruiskutetaan heti kylvön jälkeen Butisan S

3 l/ha

ennen kaalikasvien taimettumista

 

Kaalikasvien rikkakasvitorjunta on vaikeata, koska kaalikasvit eivät kestä tehokkaita
torjunta-aineita. Lisäksi maavaikutteiset aineet tehoavat heikosti multamailla.
Suosittelemme myös kaalikasveilla  glyfosaattiruiskutusta juuri  ennen kylvöä, tai ennen isäntäkasvin  taimettumista

 

Rehumaissilla ja rehukaalilla voi käyttää myös LENTAGRAN-nimistä rikkakasviainetta, joka on hyväksytty siemenrikkakasvien torjuntaan sipuli-, purjo-, valkosipuli-, maissi-, keräkaali-, kukkakaali-, ruusukaali-, parsakaali- ja rehukaaliviljelyksiltäsekä apilan siemenviljelyksiltä.Tehoaine: pyridaatti 450 g/kg. Lentagran WP on lehtien kautta vaikuttava, kosketusvaikutteinen rikkakasvien torjunta-aine.Käyttöohje:

Rehumaissi: 2,0-3,0 kg/ha tai 1,5 + 1,5 kg/ha, kun rikkakasvit ovat taimettuneet.

Rehukaali: 1,5-2,0 kg/ha, kun kaalissa on vähintään 4 kasvulehteä

Vesimäärä:
200-400 l/ha kasvuston ja rikkakasvien koosta riippuen.

 

Riistapellon rikkakasvitorjunta

Vasemmassa kuvassa rikkakasvien peittämä maa ruiskutetaan glyfosaatilla. Toisessa kuvassa näkyy vihreä kaista, johon ruiskun puomi ei ole osunut ja sato on tuhoon tuomittu.

Aihetta hymyyn

Kyllä tässä nyt syömistä riittää, toteaa Reima Ketola hymyssä suin, Nousiaisista, Turun Pohjoispuolella. Hyvä mieli johtuu siitä, että nyt riistapellon kylvö onnistui, sillä tämä samainen pelto oli vuotta aikaisemmin täydellinen katastrofi. Vaikka kaikki näytti vielä keväällä vielä todella hyvältä, niin elokuussa koko pelto oli laidasta laitaan tasaisen ukontatarkasvuston peitossa, kuten alla olevassa pienessä kuvassa näkyy.

Nyt pelto ruiskutettiin oikeaoppisesti keväällä ja selitys onnistumiseen on siinä, että annettiin ukontatarten  ja muiden rikkojen ensin kunnolla nousta taimelle, jonka jälkeen pelto ruiskutettiin ja kylvettiin samanaikaisesti suorakylvökoneella.

Tässä vaan todistusaineistoa EU-virkailijoille siitä, että riistapeltoa ei kannata tehdä, ellei maata ennen kylvöä saa ruiskuttaa glyfosaatilla.

Sama pelto kuin suuressa kuvassa, jossa kylvö thetiin tasojyrsimellä muokattuun parhaseen mahdolliseen  maahan. Sitten alkoi kova kilpailu elintilasta, kumpi voittaa ukontatar, vaiko rehukaali. Elokuun 8 pv otetussa kuvassa pelto oli katastrofaalisessa tilassa. Hoikaksi venahtanut kaalin taimi löytyi vain hakemalla ja kaivamalla. Oikealla olevassa kuvassa näkyvä ukontatar on erittäin hankala rikkakasvi riistapelloilla.

Kemiallinen rikkakasvitorjunta

Kemiallinen rikkakasvitorjunta kulkee käsi kädessä muokkauksen ja kylvön kanssa ja se suoritetaan seuraavasti:

1. Pelto muokataan kylvökuntoon keväällä heti kun se on mahdollista eli samanaikaisesti kun muutkin peltotyöt tehdään.

2. Muokattu maa jätetään koskemattomana odottamaan rikkakasvien itämistä ja yksivuotisten rikkakasvien annetaan kasvaa 3-4 viikon ajan. Siinä ajassa myös monivuotiset rikkakasvit, kuten juolavehnä, valvatti, ohdake ja muut ehtivät kasvaa riittävän suureksi.

3. Kesäkuun lopulla, mielellään juhannusviikolla, jonain poutaisena tyvenenä iltana pelto ruiskutetaan glyfosaattipitoisella torjunta-aineella.

4. Kylvö suoritetaan samanaikaisesti ruiskutuksen kanssa suoraan rikkaruohoiseen maahan ilman maanpinnan rikkomista, tai muokkausta.

Samanaikaisesti kun rikkakasvit kellastuvat ja kuolevat juurineen riistapeltokasvit itävät ja kasvavat suuremmaksi. Kun maata ei kylvön yhteydessä rikota uusia rikkakasveja itää vain vähän eivätkä ne enää ole esteenä riistapeltokasvien kehittymiselle.

5. Noin neljä viikkoa ruiskutuksesta ja samanaikaisesta kylvöstä rikkakasvit ovat kokonaan ruskettuneet ja riistapeltokasvit ovat päässeet hyvään kasvun alkuun ja pärjäävät hyvin tästä eteenpäin.

Mekaaninen rikkakasvitorjunta

Perinteiseen tapaan suoritettu riviviljely, jossa rivivälit harataan, aivan kuten sokerijuurikkaalla ennen muinoin, antaa yleensä  erinomaisen hyvän tuloksen. Tähän tekniikkaan soveltuvat mainiosti tavanomaiset sokerijuurikkaan viljelykoneet.

Uudismaassa rikkakasvien annetaan kyntämisen ja maan muokkauksen jälkeen itää,  jonka jälkeen maa pidetään kesantona äestämällä useampaan kertaan kesän kuluessa ja pelto kylvetään vasta seuraavana keväänä. Näin voidaan jatkaa viljelyä rikkakasvivapaassa maassa.

Tuhohyönteistorjunta

Vasemmalla olevassa kuvassa näkyy miten kirppa syö lehteen reikiä, jotka kuivuvat valkoisiksi pilkuiksi. Aluksi pilkkuja on vain muutamia, mutta muutamassa päivässä lehdessä ei ole jäljellä enää lainkaan vihreää pintaa ja taimi kuivuu ja kuolee. Jos kevät on tavallista kylmempi ja taimien kasvu hidasta kirpat hyökkäävät taimien kimppuun jo ennen kuin ne ehtivät nousta pintaan. Silloin tulee jopa mieleen, että onkohan siemen lainkaan itänyt kun ei taimia näy. Tämä voi tapahtua jopa parissa päivässä, eli juuri sinä aikana kun pellolla ei sattumalta ole lainkaan käyty.

Taimettuminen tapahtuu yleensä 4-5  päivässä, jos lämpötila on normaali. Pellolle on mentävä ensimmäisen kerran 4 päivää kylvöstä. Kun taimet ovat sirkkalehtiasteella ja kirpan puremia reikiä näkyy enemmän kuin 3 kpl/lehti on ruisku otettava heti esiin. Kun tainta varovasti koskee sormella, niin pienet mustat nimeltään tasajuovakirpat hyppäävät karkuun muutaman sentin päähän taimesta.

Kirppojen torjuntatoimiin on aina ryhdyttävä välittömästi, eikä siinä saa jahkailla päivääkään ja siksi tähän toimenpiteeseen on hyvä varautua etukäteen ja hyvissä ajoin hankittava kotiin sopivat torjunta-aineet. Suositeltavia aineita ovat Karate ja Fastac.

Oikealla olevassa kuvassa näkyy kaaliperhosen toukka, joka myöhemmin syksyllä joskus tekee kiusaa rehukaali- ja rapsimaassa.

Peitattu siemen

Ruiskutusongelma vähenee, tai poistuu kokonaan, kun käyttää riittävän tehokkailla tuhohyönteisaineilla peitattua siementä. Peittauksella ei siis tarkoiteta Thiram peittausta, joka tehoaa vain sienitauteihin vaan kuorrutettua tehokasta hyönteisten torjuntaan tarkoitettua peittausta. Tällaista Combi-Coat peitattua siementä on syytä aina käyttää kun kirppojen kanssa on ongelmia. Hinta on hieman tavallista siementä kalliimpaa, mutta siementä tulee käyttää vähemmän. Annostus-suositus rehukaalilla on 2-3 kg/ha, tai jopa vähemmän jos kylvö- ja itämisolosuhteet ovat hyvät. Kokeneet viljelijät ovat oppineet käyttämään peitattua siementä, sillä sen käyttö kannattaa korkeammasta hinnasta huolimatta ja suurin hyöty on siinä, että sato varmistuu.

Alkusyksyllä kaaliperhosen ja joidenkin yökkösten toukat voivat tehdä tuhoaan syömällä täysikasvuisia kaalin lehtiä. Jos toukkia esiintyy niin paljon, että niistä on haittaa, niin on otettava ruisku esiin. Toukat eivät kuitenkaan yleensä tapa kasveja, sillä toukat koteloituvat melko pian ja syksyn säätkin viilenevät, jolloin tilanne rauhoittuu. Ongelma on usein paikallinen ja jossain riistapellossa toukat voivat nopeasti syödä lehdet harsomaiseksi niin, että kasvin kehittyminen pysähtyy siihen.

Tuholaistorjunta on aikaisin kylvetyllä rehukaalilla, rehurapsilla ja muilla ristikukkaisilla riistapeltokasveilla välttämätön toimenpide etenkin maan eteläosissa, jossa on viljelty rypsiä ja rapsia vuosikymmenien ajan ja hyönteiskanta on suuri.